19.3.2009

Terassin rakentaminen (2006–2007)

Oleskelupihan puinen avoterassi syntyi useamman vuoden haaveilun ja suunnittelun tuloksena. Koska kokkaamme varhaiskeväästä myöhäiseen syksyyn kesäkeittiöllä on luontevaa myös nauttia ateriat sään salliessa ulkosalla. Pöydän ja tuolien alta oli kuitenkin vaivalloista leikata nurmikko, eikä epätasainen maa tuolinjalkojen alla tuntunut mukavalle. Samettinen ruohomatto näyttää kuvissa mukavalle, mutta ruokaryhmän alla nurmikko pikku hiljaa kesän kuluessa kulahtaa rumaksi rutalikoksi.

Vuosikausia tusasimme ruokapöydän ja tuolien kanssa loivasti alaspäin viettävällä ja epätasaisella nurmikolla.

Terassi ruokailuryhmän alle kajasteli joka kerran unelmissani, kun ruohikko vaati leikkaamista. Vuoden 2006 kesällä päätimme ukkokullan kanssa, että "Nyt rakennetaan helppo, huokea ja nopeasti kasattava terassi" ja sommitelin pitkistä laudoista "mittapiirroksen".



Krista testailemassa ideaansa. Kokoa olisi oltava niin, ettei tuolia taaksepäin siirtäessään istuja heti humpsahtaisi yli reunan. Terassin koko tulisi olemaan 4,5 x 5 m.


Lautakehikon avulla oli helppo tutkailla tulevan terassin muotoa, sijaintia ja kokoa. Katselimme paikkaa eri suunnista ja kuvittelimme, miltä alue näyttäisi valmiina. "Silmän suora" ei välttämättä ole rakennustöissä kuitenkaan riittävän suora. Isäntä kaivoikin mittalaitteet esille ja alkoi merkata paikkaa tarkemmin.

Laskimme kaivuutyötä tulevan sen verran, ettemme kahdestaan saisi yhdessä viikonlopussa terassialueen pohjaa tasattua. Siksi palkkasimme heti projektin alussa yhden itseämme riskimmän käsiparin auttamaan.



Hommaan pestattu "kesäpoika" avusti mittauksisssa. Ensin nurkkamerkit paikalleen ja ristimitat kuntoon.



Alue merkittiin naruilla ja kaivuutyö alkoi nurmikerroksen poistolla. Nurmituppaat käännettiin nurinpäin ja levitettiin tasoitemaaksi metsän reunaan. Terassin pohja piti saada vaakatasoon, joten piti hankkia kunnollinen vatupassi. Kuvittelimme, ettei tasoitettavaa tulisi olemaan paljon, eikä maata tarvitsisi kaivaa kovin syvästi pois. Ruohotuppaiden alta alkoi kuitenkin paljastua kiviä...


Alimpia tukipuita alettiin suunnitella niin, etteivät osuisi kivien kohdalle. Muutama järkäle oli kuitenkin pakko saada pois tai ainakin matalammaksi.

Suunniteltu aikataulu ja kustannusarvio voi pettää myös pihatöissä. Vuokrasimme kiviporan ja ostimme etanadynamiittia. Kesäpoika alkoi porata reikiä. Tähän työhön ei meistä itsestämme olisi ollut.


Etanadynamiitti halkaisee kiven, mutta reikien poraaminen on hidasta.

Seuraava vaihe oli asentaa kestopuiset tukipuut. Käytimme geotekniikkakangasta rakennelman pohjalla estämään rikkaruohojen kasvu terassin laattojen raoista. Sepelin ja vatupassin avulla tukipuut saatiin asennettua suoraan.


Koska kaivannossa oli vielä kiviä, joita emme saaneet kokonaan pois, joutuivat miehet hieman kikkailemaan. Puut liitettiin toisiinsa kulmaraudoilla, jotta rakennelmasta saataisiin tukeva.

Kantavuus (notkumattomuus) varmistettiin riittävän tiheällä laudoituksella. Lattiapinnaksi valittiin lehtikuusilaattaa. Se ei ole yhtä kestävää kuin tavallinen kestopuulaatta, mutta ihastuimme väriin ja pintakuviointiin.



Laattoja päästiin asentamaan paikoilleen vasta toisena viikonloppuna. Kuvittelimme terassin teon huomattavasti pienemmäksi projektiksi, mikä siitä lopulta muodostui.


Laattojen asennuksessa oli ruuviporakoneesta hyötyä. Nyt tuntuu hyvältä ukkokullan tarkat mitat ja miesten muutenkin huolellinen pohjatyö. Terassin rakenne on täysin suora ja laatat helppo asentaa. Laattoja hankittiin jonkun verran yli tarpeen, jotta tulevaisuudessa on mahdollista korvata rikkoontunut laatta uudella.

Geotekniikkakangas nidottiin pystyseinämään ja liika leikattiin pois. Ruokailuryhmä tuotiin terassille ja todettiin, ettei tilaa ole yhtään liikaa. Tyhjänä terassi näytti paljon suuremmalta.


Esikoisen rippijuhlia varten uusittu ruokaryhmä vei enemmän tilaa kuin vanhat kalusteet. Tilaa ei tulisi olemaan yhtään liikaa.


Valkoinen geotekniikkakangas terassin reunassa peittyi kuorikatereunan alle ja terassilta taloon johtava polku rakennettiin liuskekivestä.

Vanha kukkapenkki näytti hassulta, joten istutusaluetta päätettiin laajentaa terassin reunaan saakka.


Ensin ruohikko pois, sitten sanomalehteä uuden multatilan pohjalle ja lopuksi kunnon kerros puhdasta multaa.


Terassin ympäristö jätettiin kesällä 2006 tähän vaiheeseen ja kasvittamista päätettiin jatkaa seuraavana kesänä.



Kesän 2007 aikana terassin reuna-alueille istutettiin lisää kasveja. Istutuksissa on mm. pensasruusuja, iiriksiä, pionia, koiranhampaita, vuokkoja, kärhöjä ja keijunkukkia.

Terassi on jatkuvassa käytössä keväästä syksyyn eikä siihen tuhlattu aika, energia eikä raha ole tuntunut uhraukselta. Rakentamiseen kului kolmelta aikuiselta reilun viikon verran työpäiviä, mutta työ tehtiin pätkissä, lähinnä viikonloppuina. Vuonna 2008 terassin jatkoksi rakennettu pihalampi lisää oleskelun mukavuutta entisestään. Seuraavaksi olemme jo hieman pohtineet, kuinka terassin saisi näppärästi katettua. Silloin siellä voisi istuskella myös sateella.

4 kommenttia:

En El Palacio De La Risa Y El Dolor kirjoitti...

:) muyyyyyy bueno!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Krista, Finland kirjoitti...

Thanks :-)

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Komea tanssilava.

Krista, Finland kirjoitti...

Hih, se on kyllä paljon pienemmän oloinen, kun pöytä ja tuolit on tuotu paikoilleen.