10.2.2009

1999 – mansikoita ja hämähäkinseittejä


Vuosi 1999 on jäänyt muistoihini onnellisena ja aurinkoisena. Tapasin nykyisen puolisoni ja kesä oli myös ensimmäinen "oikea" puutarhakesäni. Aloin tutkia tarkemmin, mitä kaikkea pihamaalta löytyy. Jokunen ruohikossa sinnittelevä päivänlilja, narsissitupsu ja lehtoakileija. Neilikka-, punalehti- ja juhannusruusu. Pihasyreeni, omena- ja kirsikkapuita. Ja valtavasti pujoa, ohdaketta, villivadelmaa ja vuohenputkea. Juolavehnästä en osannut olla huolissani, sillä sitä en silloin tunnistanut. Naapuri lahjoitti kasvimaalleni maa-artisokkaa, ruohosipulia ja lipstikkaa.

Menimme ukkokullan kanssa kihloihin ja oman pihan mansikat maistuivat tavallista makeammille. Sisäremontti eteni ja valtasimme lasten kanssa pikku hiljaa taloa huone huoneelta. Puutarhassa vallitsi kaaos aivan porraspieltä lukuunottamatta. Vanha tarhapioni kukki etupihalla ja lapsilla riitti ihmeteltävää puutarhassa. Pikkuneitit eivät menneet pujopöpelikköön, kun "siellä tarttuu seitti helmaan". Äiti puolestaan oppi, että ilman hanskoja tulee pihahommissa tosi paljon rakkoja käsiin.

Syksyyn mennessä olimme saaneet raivattua alapellolle mansikkamaan lisäksi myös pienen vadelmatarhan. Ex-anopilta saadut keltaiset vadelmat ovat peräisin hänen sotalapsikodistaan Ruotsista ja ne istutettiin samaan penkkiin punaisten vadelmien sekaan. Marjatarhassa kasvoi herukkaa ja karviaisia, yläpihalle istutimme kirsikkaa ja luumua. Kuopuskin aloitti ekaluokan ja taloremppa eteni askel askeleelta. Vuotava katto oli historiaa, hormi korjattu Pate-piipulla, juomavesi lorisi omasta porakaivosta ja ja vessaankin saatiin ovi. Kellarista löytyneistä tiilistä ladottu pihagrilli osoittautui toimivaksi kesäkeittiöksi ja etupihalla kasvanut kumma tupsupuska paljastui Mooseksenpalavaksipensaaksi.

Ajatukseni askartelivat koko vuoden enemmän hyöty- kuin koristekasveissa. "Lapsille on saatava marjoja, hedelmiä ja vihanneksia omasta maasta". Omenapuun ympärille tein kukkapenkin, jonka kasvit hankin tietämättä juurikaan niiden menestymisvaatimuksista. Puutarhahulluus nosti hitaasti päätään.

Oksa- ja risukasoja oli ympäri tonttia ja roinavapaata vyöhykettä oli oikeastaan vain kuistin ja liiterin välinen tila. Alapellolla levisi iloisesti maa-artisokka ja se, että pujo kukki ja siemensi ei osannut haitata ollenkaan.

Ei kommentteja: