10.2.2009

2003 – Kesäkeittiö ja kasvihuone



Yhdistimme Tiilerin grillin ja erillisen pergolan kesäkeittiöksi. Ukkokulta hoiti perustustyöt ja muuraustaitoinen sähkömiehemme velipoikineen muurasi grillin. Pergolan pystytti paikallinen rautakauppias ja maalasimme lasten kanssa puuosat punaiseksi. Sateensuojaksi asennettiin valokate ja grillin lisäksi kesäkeittiöön hankittiin kaasupullo ja valurautainen wokkipannu.

Löysimme myös timpurin kasaamaan keväällä hankitun kasvihuoneen alapellolle. Kivikankaan Juliana kasattiin kolmen harkkokerroksen päälle ja multatilaksi tehtiin kohoaltaat. Kasvari valmistui sen verran myöhään, että rakennuskesänä siinä ei kasvanut yhtään mitään. Maansiirtotyöt hiekansiirtoineen saimme teetätettyä konevoimalla rajaojakaivuun yhteydessä.

Kasvihuoneen lattia on betonilaatoista, jotka on helppo pitää siistinä. Jätimme osan kasvarista olo- ja työskentelytilaksi. Siipan vanha varastohylly löysi paikkansa kasvihuoneelta ja sattumalta multapenkin leveys sopi liiterin vintiltä löytyneisiin puulaatikoihin niin, että laatikoita voi siirrellä reunojen varassa.

Paraatipenkki alkoi hahmottua talon sivustalle, Velakosken kihara laatoitettiin osittain ja pihamaa näytti jo paikka paikoin hoidetulle. Ukkokulta yllätti itsensä ja muut osoittautumalla taitavaksi laatoittajaksi. Vanhan sakokaivon päälle ja verannan ovenpieleen hankittiin rautaiset kukkauurnat ja rikkaruohojen valtaama havuryhmä päätettiin tulevaisuudessa kattaa kuorikkeella rikkaruohojen torjumiseksi. Paraatipenkin takaosaan istutimme unkarinsyreenin, kirjo- ja verikanukan sekä kotakuusaman ja joitakin Schneekoppe-ruusuja. Osa olopihalle istuttamistamme valkokartiokuusista ja tuijista kärventyi kevätauringossa niin, että ne kuolivat ja koreanpihdasta kuivui alaoksat joten siitä tuli pihan ensimmäinen "muotopuu".

Ruohikkoalueet olivat pikku hiljaa muuttuneet "monilajiseksi nurmikoksi". Tosin siellä kasvoi edelleenkin runsaasti voikukkaa. Valopylväät jouduttiin asennuttamaan uudelleen, sillä ensimmäinen asennus petti ja yksi pylväistä kaatui ja hajosi. Onneksi on laaja vakuutus. Kummitädin peruja oleva valurautainen pihapenkki sai kaverikseen Bauhausista halvalla ostetun pikkupöydän ja siipan bändikaverit "tupakkinurkan".

Katoimme geotekniikkakankaalla ja olkisilpulla pihatien reunassa pitkän pätkän edellisenä syksynä istutettua lännenheisiangervoaitaa. Kattamisen idea alkoi ylipäätään kirkastua. "Parasta oppia kattamaan, jos on kyllästynyt kitkemään". Tontin kulmaan alkoi hahmottua ajatus kulkuportista ja jonkinsorttisista askelmista. Joka puolelta ylösnousevia irtokiviä kasattiin keoiksi ja niitä sitten pikku hiljaa aseteltiin reunuksiksi kukkaryhmille tai piilotettiin kivikaareen.

Koivuangervoaita sen sijaan kukoisti ruskaväreissään ihan ilman kattamisia. Puutarhassa alkoi olla yhtä ja toista "valmista". Kuopus alkoi osoittaa varovaista mielenkiintoa puutarhaan ja halusi "istuttaa jotain". Kesäkeittiön lähelle hankittiin valurautainen pihapatsas "Böödi", joka pelotteli rastaita tietensä. Tilasin ensimmäistä kertaa juurakoita ja mukuloita Internetin kautta, mutta dahliani jäivät yhden kesän koristukseksi, koska en muistanut kaivaa niitä syksyllä ylös. Edelleenkin hankin joitakin talvetettavia pelkästään yhden kesän iloksi.

Ei kommentteja: