10.2.2009

2000 – pesänrakennusta ja linnunpönttöjä



Kaadatimme tontilta lisää lahovikaisia puita, leikkasimme säästettävistä puista kuolleita oksia pois ja risusavottaa riitti koko kevättalveksi. Kihlattuni keikkui tikkailla ja opetteli käyttämään vasta hankittua oksasahaa.

Omakotiasumisen myötä olimme joutuneet sen tosiasian eteen, että ilman työvälineitä ei voi työskennellä. Pikku hiljaa ulkovarastoon alkoi kertyä konetta ja vermettä pihanpitoon: bensakäyttöinen ruohonleikkuri ja jyrsin, jotka molemmat ostimme käytettyinä naapureiltamme. Kirves, saha ja halkaisukirves. Tarvittiin pitkät tikkaat. Vedettiin syvään henkeä ja kiivettiin kiinnittämään ensimmäisiä linnunpönttöjä pihapuihin.

Tuttu timpuri rakensi sahapukin ja liiteri alkoi täyttyä takkapuista. Yhdet kottikärryt eivät riittäneet, joten hankittin toiset. Ostettiin lisää lapioita ja haravia, lumikola ja viikate. Rautakankia löytyi entisen omistajan jäljiltä liiteristä, mutta emme osanneet vielä pitää työkalujamme lukkojen takana poissa ollessamme ja pian kolmesta rautakangesta oli liiterin nurkalla enää yksi.

Rakennutimme yläpihalle lipputangon ja hankimme nurmikoksi tasoitettuun kohtaan kovapuiset pihakalusteet. "Kunnollista" nurmikkoa emme tarvinneet, joten hoidimme olopihaa pitämällä kasvustoa matalana ruohonleikkurin avulla ja tasoittamalla lapiolla pahimpia kuoppakohtia. Säännöllinen ruohonleikkuu hävitti kuitenkin iloksemme aukealta enimmät pujon ja villivadelman taimet ja nurmikkoomme alkoi ilmaantua valko- ja puna-apilaa, ratamoa, niittytädykettä ja hanhikkia. Ruohikkoalueella kasvoi kuitenkin enemmän voikukkaa kuin heinää. Herukkapensaat kasvoivat alapellolla ja kylvimme vihanneksia pensaiden väliin.

Ilmoittauduin lasten kanssa alkeiskurssille Musiikkiopisto Grooveen eikä haitannut ollenkaan, vaikka haaveissani ollut tilava olohuone alkoi siipan toimesta täyttyä studiokamoista ja soittimista. Heinäkuussa vietimme häitä ja matkustelimme, joten loppukesän pihatyöt jäivät vähiin. Lapset perustivat bändin ja jatkoin itse rumpujensoiton opiskelua.

Puutarhaan hankittiin ensimmäiset kaksi alppiruusua, R. Nova Zembla ja R. Gunninghams White, sekä kartiovalkokuusia, tuijia ja katajia. Rhododendrumit istutettiin juurisyheröitää availematta pihan reunaan ruohikkoon. Siinä ne jurottivat kituen ja pukkasivat jopa muutaman kukan. Vasta vuosia myöhemmin opimme, millaisessa kasvualustassa alppiruusut viihtyvät.

Hääpäiväämme heinäkuussa juhlittiin liki sadan ystävän ja sukulaisen voimin Nukarin Pirtillä. Hääkimppuni ja morsiusneitosten kukkaseppeleet väkersin itse oman pihan ja pihatien reunan kukkasista.

Serkultani häälahjaksi saatu pallotuija antoi idean havuryhmän perustamiseen. Ensimmäinen suunnitelmallinen istutusalue alkoi kehittyä. Tuore puolisoni lupasi auttaa voimia vaativissa puutarhatöissä, vaikka ei ollut mitenkään erityisesti kasveista kiinnostunut.

Ei kommentteja: